Pitääkö tiimistä huolehtia?

Työtä tehdään yhä enemmän erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Tällöin myös työn tuloksellisuus riippuu niiden toimivuudesta. Erityisesti korkeaa suoriutumista ja vahvaa sitoutumista edellyttävissä tehtävissä vaaditaan usein vankkaa ryhmä- tai tiimiosaamista. Kuitenkaan mitenkään harvinaisia eivät ole ”ryhmätyö on tyhmä työ, yksin olisin pystynyt parempaan”, kaltaiset lausahdukset. Ryhmässä tekeminen ei vastaa odotuksia vaan onkin vähemmän kuin osiensa summa. Tähän ei ole varaa työelämässä, jossa toiminta rakentuu suuresti juuri tiimien varaan.

Tiimityön tuloksellisuutta voidaan arvioida eri näkökulmista. On totuttu arvioimaan saavutettua lopputulosta; saatiinko tuote kehitettyä, tapahtuma järjestettyä tai asiakkaan/potilaan ongelman hoidettua. Harvemmin kuitenkin arvioidaan sitä, miten ihmisten välisissä suhteissa tai yhteistyössä onnistuttiin.
 

"Pitäisikö tiimiä auttaa tarkastelemaan ja arvioimaan myös sitä, millaisen ryhmän heidän vuorovaikutussuhteensa muodostaa?"


Vaikka tehtävä tulisikin tehdyksi ja tavoitteet saavutetuiksi, voi olla, että suhdetasolla epäluottamus ja mielipaha lisääntyivät ja saatiin aikaan kyteviä ja ajan mittaan pulskistuvia konflikteja. Onko projektin tai ryhmärupeaman päätteeksi varaa jättää ihmiset ärtymyksen, kiukun, äänettömyyden tai voimattomuuden tunteiden valtaan? Pitäisikö tiimiä auttaa tarkastelemaan ja arvioimaan myös sitä, millaisen ryhmän heidän vuorovaikutussuhteensa muodostaa ja miten yksittäiset jäsenet kokevat oman osuutensa yhteistyössä tai sitä, millaista vuorovaikutusosaamista ryhmä tarvitsee toimiakseen jatkossa tehokkaammin?

Ratkaisemattomat ristiriidat työryhmissä kehittyvät liian usein kyteviksi konflikteiksi, jotka käyvät ajan mittaan työyhteisölle kalliiksi. Työsuhdesovittelua tutkineen Timo Pehrmanin mukaan ratkaisemattomien ja hallitsemattomien konfliktien on todettu lisäävän mm. sairaslomia, työhaluttomuutta, masentuneisuutta ja ennenaikaista eläköitymistä. Puolestaan, jos tiimi toimii, se lisää jäsenten työhön kiinnittymistä, onnistumisen kokemuksia, ammattitaitoa sekä työhyvinvointia.
 

"Miten konkreettisesti teemme yhteistyötä? Tuetaanko ja kehitelläänkö toisten ideoita? Ajatellaanko yhdessä?"


Vuorovaikutusosaamisen ja luottamuksen on todettu olevan kriittinen tekijä tiimien ongelmanratkaisukyvylle. Olisiko siis syytä arvioida myös tiimien vuorovaikutussuhteita ja yhteistyötä? Esimerkiksi, miltä tiimissä työskentely tuntuu? Miten konkreettisesti teemme yhteistyötä? Tuetaanko ja kehitelläänkö toisten ideoita? Ajatellaanko yhdessä? Mikä edistää tai haittaa työskentelyämme? Miten ristiriitoja hallitaan? Entä miten erilaisuutta hyödynnetään? Miten innostus, luottamus, ja arvostus toteutuvat tiimimme vuorovaikutussuhteissa?

Tehokas vuorovaikutus tiimissä edellyttää, että ymmärrämme tiimin vuorovaikutussuhteita ja sitä, miten suhteet vaikuttavat tehtävään ja toimintaan. Siksi vuorovaikutussuhteiden ja –käytänteiden tarkastelu on olennainen osa tiimin vuorovaikutusosaamisen kehittämistä. Mitä suurempaa vastuuta ja korkeatasoisempia tuloksia odotamme, sitä enemmän tiimin vuorovaikutuksesta tulee huolestua - ja siitä huolehtia.

[Alt-Text]