Äänenkäytön harjoittelu kehittää kokonaisvaltaisesti vuorovaikutustaitoja

Tuuli Nilsson

Äänellä on olennainen rooli vuorovaikutuksessa. Äänen avulla ilmaisemme erilaisia tunteita, kokemuksia ja ajattelun hienovaraisia vivahteita. Ääni vaikuttaa merkittävästi myös siihen millaisia vaikutelmia ja tulkintoja puhujasta syntyy. Vaikutelmat syntyvät muun muassa puhenopeudesta, äänen voimakkuudesta tai sävelkorkeudesta ja sen vaihtelusta sekä äänen laadusta.

"Ääniongelmilla onkin monenlaisia vaikutuksia hyvinvointiimme, viestintähalukkuuteen tai vuorovaikutuksen toimivuuteen ylipäätään."

Yleensä kiinnitämme huomion ääneemme vasta kun äänenkäyttö tuntuu työläältä tai muutoin ongelmalliselta. Ääniongelmilla onkin monenlaisia vaikutuksia hyvinvointiimme, viestintähalukkuuteen tai vuorovaikutuksen toimivuuteen ylipäätään. Onneksi äänenkäytön harjoittamiseen on olemassa lukuisia menetelmiä, jotka ovat syntyneet tarpeesta kehittää ääntä ja ääni-ilmaisua.

Parhaimmillaan äänenkäytön harjoittaminen on kokonaisvaltaista, moniaistista ja kehotietoisuutta lisäävää. Harjoittelussa huomion kohteena on ihminen kokonaisuutena, mutta myös vuorovaikutustilanne missä ääntä käytetään. Äänenkäytön oppimiseen vaikuttavat kuulohavainnot sekä asento-, liike- ja tuntoaistit. Ääniharjoittelussa keskitytään siis havaitsemaan oman kehon liikkeitä, kuten luiden, lihasten, kudosten ja nivelten toimintaa sekä tuntemuksia kosketuksesta, paineesta, liikkeestä, asennoista ja äänenvärähtelystä. Havaitsemisen pohjalta äänenkäyttäjä oppii tunnistamaan millainen äänenvärähtely johtaa vaivattoman äänen syntymiseen tai miten hengityslihakset liikkuvat tarkoituksenmukaisesti ääni-ilmaisussa.

"Kehotietoisuus edistää toisen ihmisen ymmärtämistä, vuorovaikutusherkkyyttä sekä empatian kokemista."

Kehotietoisuutta voi kaiken kaikkiaan pitää koko vuorovaikutustapahtuman perustana. Kehotietoisuus edistää toisen ihmisen ymmärtämistä, vuorovaikutusherkkyyttä sekä empatian kokemista. Empatia perustuu aivojen peilineuronijärjestelmään, jonka avulla tunnistamme toisen ihmisen liikkeistä, eleistä, ilmeistä sekä äänestä hänen tunne- ja olotilojaan. Näin voimme sopeuttaa omaa viestintäämme toisen ihmisen tunne- ja olotilan mukaan. Kehotietoisuus auttaa myös vapauttamaan oman kehon jännityksiä ja edistää kokonaisvaltaista hengittämistä, jolloin kehon ja hermoston toiminta tasapainottuu.  Jännityskokemusten tai kehon ylivireytymisen työstäminen helpottavat edelleen sujuvaa vuorovaikutusta. Omaan kehoon ja äänen tutustuminen purkavat psykologisia estoja ja tukevat itsevarmuutta. 

Äänenkäytön opetus on kehollista ja kokemuksellista ja sillä on monenlaisia vaikutuksia sekä ääneen että ihmisen hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen. Lisäksi äänenkäytön harjoitteleminen on innostava tapa oppia toimivaa ja tarkoituksenmukaista vuorovaikutusta. Kehollinen läsnäolo sekä toimiva äänenkäyttö tuottavat nautinnollisia ja elämyksellisiä vuorovaikutuskokemuksia, hyvinvointia sekä syventävät toimivaa vuorovaikutusta edistävää itsetuntemusta.

[Alt-Text]